Reaktioaika ja Stroop-testi: mitä nämä tehtävät todella mittaavat

Kaksi tehtävää, jotka tuntuvat samalta ja eivät ole

Reaktioaika ja Stroop ryhmitellään usein yhteen nopeiksi aivopeleiksi, ja niillä on yhteinen pinta: molemmat ovat lyhyitä, molemmat antavat sinulle luvun millisekunteina ja molemmat tuntuvat henkisesti raskaalta. Alla ne mittaavat erilaisia ​​asioita. Yksi mittaa, kuinka nopeasti pystyt ylipäätään vastaamaan. Toinen mittaa, mitä sinulle maksaa oikean vastauksen tuottaminen, kun helpompi väärä vastaus on jo saatavilla. Niiden hämmentäminen on yleisin syy, miksi ihmiset ymmärtävät omat tulokset väärin.

Reaktiotehtävä alkaa signaalilla

Yksinkertaisessa reaktioaikatehtävässä odotat signaalia ja vastaat niin nopeasti kuin pystyt. Ei ole mitään päätettävää eikä mitään muistettavaa. Mittaat koko ketjun silmään saapuvasta signaalista sormesi liikkumiseen, joka sisältää havainnon, päätöksen siitä, että jotain tapahtui, ja itse motorisen vasteen. Se on tämän perheen puhtain toimenpide juuri siksi, että se poistaa valinnanvaraa.

Valintareaktioaika lisää päätöksen

Lisää vaihtoehtoja ja tehtävä muuttuu. Jos kaksi signaalia voi ilmaantua ja jokaisella on oma vastaus, mittaat nyt päätöksentekoaikaa kaiken muun päälle ja aikasi pidentyvät. Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä pidempi on keskimääräinen vaste, joka on yksi kokeellisen psykologian vanhimmista säännönmukaisuuksista. Tästä syystä valintatehtävä ja yksinkertainen tehtävä eivät ole vertailukelpoisia edes samalla laitteella samana päivänä.

Mikä reaktioaika ei ole

Se ei mittaa älykkyyttä, taitoa tai sitä, kuinka terävä olet ihmisenä. Se mittaa tietyn tapahtumaketjun tietyllä laitteella tietyllä hetkellä. Suuri osa kaikista pisteistä on laitteisto ja ohjelmisto: kosketusnäytöt, virkistystaajuudet ja tulokyselyt lisäävät viivettä, jolla ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi, ja viive vaihtelee puhelimien välillä.

Miksi reaktioajat vaihtelevat

Uni, huomio, keskeytykset, harjoitukset ja laitteen ajoitus voivat vaikuttaa tulokseen. Yksittäinen hidas vastaus ei tunnista, millä tekijällä oli merkitystä. Pidä laite ja olosuhteet vertailukelpoisina, tarkasta useita kokeita äläkä käytä puhelinpeliä päättääksesi, oletko lääketieteellisesti hyvässä kunnossa, turvallinen ajaa vai valmis vaaralliseen toimintaan.

Stroop-tehtävä ja mistä se tulee

Stroop-tehtävässä nimeät sen musteen värin, jolla sana on painettu, kun taas sana itse kirjoittaa eri väriä. Sinisellä painettu sana PUNAINEN tulee vastata sinisellä. Tehtävä on nimetty John Ridley Stroopin mukaan, jonka vuoden 1935 artikkeli kertoi, että tämä häiriö hidastaa ihmisiä luotettavasti. Se on yksi psykologian eniten toistetuista löydöistä, ja sitä on tutkittu suurimman osan vuosisadasta.

Miksi lukeminen häiritsee

Lukutaitoiselle aikuiselle lukeminen on lähes automaattista: et päätä lukea sanaa, se yksinkertaisesti tapahtuu. Värin nimeäminen ei ole automaattista samalla tavalla. Joten epäjohdonmukaisessa kokeilussa tulee kaksi vastausta, automaattinen ja oikea, ja sinun on tukahdutettava ensimmäinen tuottaaksesi toisen. Tämä tukahduttaminen vie mitattavissa olevan ajan, ja se kestää sen, mitä tehtävä on suunniteltu sieppaamaan.

Stroop-vaikutus mitattuna

Ero yhteneväisissä kokeissa, joissa sana ja muste täsmäävät, ja yhteensopimattomien kokeiden välillä, joissa ne ovat ristiriidassa, on Stroop-efekti. Tämä ero on numero, joka ratkaisee, ei raaka nopeus. MacLeod tarkasteli puoli vuosisataa tätä vaikutusta koskevaa tutkimusta vuonna 1991, ja katsaus on edelleen vakioviittaus ilmiön voimakkuudelle ja kuinka monta muunnelmaa siitä on olemassa.

Mitä Stroop-tehtävä sisältää

Stroop-tehtävä edellyttää värivastesäännön noudattamista käsitellessään mahdollisesti ristiriitaista sanatietoa. Suorituskyky riippuu useista prosesseista, mukaan lukien huomio, lukeminen ja vastausten valinta. Se ei ole pelkkä yhden henkisen kyvyn mitta, eikä se diagnosoi huomio- tai muistihäiriötä.

Miten molemmat eroavat numerosta dual n-back

Kaksi n-back lataa ylläpitoa ja päivitystä: pidät liikkuvaa ikkunaa ja kirjoitat sitä jatkuvasti. Reaktioaika latausnopeus. Stroop kuormittaa estoa. Nämä ovat toisiinsa liittyviä, mutta erillisiä kykyjä, ja vahvuus yhdessä ennustaa yllättävän vähän muista. Jaeggi ja kollegat tutkivat, kuinka n-back-suorituskyky liittyy päättelytoimiin vuonna 2010, ja sielläkin suhde on vaatimattomampi ja monimutkaisempi kuin suositut tilit antavat ymmärtää.

Vertaa vastaavia ehtoja

Eri laitteet ja sovellukset voivat käyttää erilaisia ajoitus- ja pisteytysmenetelmiä. Vertaa omia tuloksiasi samanlaisissa olosuhteissa, kirjaa virheet sekä vasteaika ja pidä eri tehtävien tulokset erillään. Lisää havaintoja voi selventää kuviota, mutta ne eivät poista laitteen rajoituksia tai selvitä sen syytä.

Reaktioaika ja älykkyys

Reaktioaikamittausten ja väestötason kognitiivisten testien tulosten välillä on todellinen, hyvin dokumentoitu korrelaatio, jota tutkittiin Dearyn, Derin ja Fordin vuonna 2001 tekemässä laajassa tutkimuksessa. Tämä korrelaatio kertoo jotain ryhmistä eikä juuri mitään hyödyllistä sinusta. Yksittäisen henkilön pisteet puhelimessa kertovat siitä aamusta enemmän kuin hänen mielestään, eikä mikään vastuullinen sovellus saa esittää sitä muuten.

Mitä tehdä virheille

Pelkästään nopeus palkitsee arvailun, koska voit aina olla nopeampi, jos lakkaat välittämästä oletko oikeassa. Näiden tehtävien rehellinen käyttö lukee nopeuden ja tarkkuuden yhdessä ja pitää nopeaa juoksua, jossa on useita virheitä, huonompana kuin hieman hitaampaa juoksua, joka oli puhdas. Jos tehtävä kertoo vain aikasi, ole skeptinen sen suhteen, minkä arvoinen numero on.

Käytä tuloksia tehtäväpalautteena

Lue nämä pisteet palautteena suorittamastasi tehtävästä. Voit huomata epätavallisen hitaan juoksun ja tarkistaa keskeytykset tai virheet, mutta se ei ole valmiuskoe työhön, ajoon tai muuhun vaativaan toimintaan. Käytä samaa laitetta ja protokollaa, jos haluat henkilökohtaisen harjoittelun.

Mihin ne sopivat Dual N-Back

Dual N-Back sisältää lyhyitä kognitiivisia pelejä pääharjoituksen rinnalla, mukaan lukien reaktioaika, Stroop ja visuaalinen muisti, ja raportoi jokaisen tuloksesi. Ne ovat olemassa käytäntönä ja tapana nähdä oma suorituskykysi, eivät arviointina. Sovellus sanoo selvästi, että pisteet kuvaavat suorituskykyä näissä tehtävissä ja että se ei mittaa älykkyysosamäärää tai lupaa älykkyyden kasvua.

Lue lisää

• Stroop (1935), Studies of interference in serial verbal reactions, Journal of Experimental Psychology
• MacLeod (1991), Half a century of research on the Stroop effect: an integrative review, Psychological Bulletin
• Deary, Der & Ford (2001), Reaction times and intelligence differences: a population-based cohort study, Intelligence
• Jaeggi et al. (2010), The relationship between n-back performance and matrix reasoning, Intelligence